Käsittelen tässä kirjoituksessa OP Oulun edustajiston alkuvuotta sekä uuden Pohjolan OP:n edustajiston ensimmäistä kokousta Rovaniemellä.
OP Oulun alkuvuosi
Vuosi 2023 oli historiallinen OP Oulun näkökulmasta, sillä edellisvuonna 22.9.22 päätetyn fuusioitumisen seurauksena Oulun, Tornion ja Rovaniemen OP:t muodostaisivat uuden Pohjolan OP:n vuoden 2023 toukokuusta alkaen. Fuusiosuunnitelmissa aiemmin mukana ollut Kemi oli jättäytynyt edustajistonsa päätöksellä pois suunnitelmasta, tosin tällä kertaa fuusiosuunnitelma oli tehty niin että se tulisi tapahtumaan vaikka mukana olisi vain kaksi Osuuspankkia. Käsittelin suunnittelun valmistelua ja Osuuspankkien tilannetta vuoden takaisessa kirjoituksessani. Uusi pankki tulisi olemaan toiseksi suurin Osuuspankki Suomessa ja toiminta-alueeltaan laajin.
Toinen OP Oulua koskeva merkittävä hanke oli Oulun Isokadun konttorin rakentaminen uusiksi vastaamaan pankin toiminnallisia tarpeita. Hankkeesta järjestettiin 2021 arkkitehtikilpailu. Hanke eteni ja oli myös saanut jo vastustajiakin; osa puolusti vanhan 1971 rakennetun toimitilan arkkitehtuuria ja osa oli sitä mieltä, että uusi suunnitelma ei sopisi jollain tavalla kaupunkikuvaan – erityisesti korkean asunto-osan vuoksi.
OP Oulun edustajisto kokoontui viimeisen kerran 27.4.2023 käsittelemään vuoden 2022 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä erinäisiä muita asioita, mm. nimeämisiä. Vuodesta 2022 voisi todeta, että korkotasojen nousu näkyi vahvasti tuloksessa liikevoiton kasvaessa 66 % edellisvuoteen (31,5 M€) erityisesti korkokatteen vuoksi. Henkilöstön ja omistaja-asiakkaiden määrä kasvoi ja pankki pysyi vakavaraisena. Yleistä taloustilannetta kuluttajien näkökulmasta voisi vuoden 2022 osalta kuvata ”haastavaksi” inflaation, sähkön hinnan nousun ja korkotason nousun kautta.
Tilinpäätös ja toimintakertomus hyväksyttiin, nimitykset tehtiin ja muutkin asiat käsiteltiin säällisessä järjestyksessä. Äänestämäänkin päästiin, kun nimitysvaliokuntaan oli tarjolla kaksi ehdokasta. Yleisesti edustajiston kokouksia voisi sanoa erittäin hyvin valmistelluiksi – esityslistat tulevat ajallaan, asiat on pohjustettu hyvin ja kokouksia puheenjohtajoidaan asianmukaisesti. Toisaalta kokoukset voivat äkkiä mennä myös haastaviksi, sillä Osuuspankki on monessa mukana ja sen omistaja-asiakkailla voi olla monenlaisia tilanteita, joista voi tulla kysymyksiä toimivalle johdolle. Osuuskuntalaki ja Osuuspankin hallintomalli tekevät asioista myös monimutkaisempia tai ainakin erilaisia esimerkiksi yrityksiin tai yhdistyksiin verrattuna.
Käytin myös ensimmäistä kertaa puheenvuoron viimeisessä OP Oulun edustajiston kokouksessa. Nostin esiin osakesäästötiliin liittyvän ongelman tilanteessa, jossa siellä oleviin osakkeisiin kohdistui julkinen ostotarjous ja jossa osakkeita ei myydä. Sen hetkisen käytännön mukaan OP ilmoitti irtisanovansa osakesäästötilini, mikäli en möisi siellä olevia Wetteri Oyj:n osakkeita joista Simula Invest Oy oli tehnyt julkisen ostotarjouksen JOS Simula Invest Oy saa määräysvallan sekä oikeuden lunastaa koko osakekannan.
Tarkka sanamuoto oli: ”OP:lla on oikeus irtisanoa osakesäästötilisi, muuttaa säästövarasi rahaksi ja suorittaa ne sinulle vero- tai muista seuraamuksista riippumatta. Arvopapereiden arvo määräytyy tällöin realisoinnista saadun todellisen kauppahinnan mukaan. Vähennämme kauppahinnasta hinnaston mukaiset muut kulut ja palkkiot.” Tämä käytäntö olisi ollut kiinnostava tilanteessa, jossa tieto irtisanomismenettelystä ja lunastuksesta menisi ns. ohitse ja yhtäkkiä osakesäästötilin sisältö tyhjennettäisiin vallitsevista kursseista riippumatta.
Tällaisen puheenvuoron tarkoitus ei ollut, että edustajisto siihen ottaisi sen kummemmin kantaa – eikä edustajisto voi tuollaisen asian suhteen mitään päättääkkään. Puheenvuoro oli tiedoksianto toimivalle hallinnolle omistaja-asiakkaita koskevasta ongelmatilanteesta sekä toki vieno toive ottaa asia selvitykseen. Näin myös tapahtui ja sain kokousta seuraavalla viikolla tiedon, että tähän ongelmatilanteeseen / tulkintaan asiakkaan vaihtoehdoista on tehty muutos. Edustajisto kokoontuu verraten harvoin ja tällaisten asioiden kanssa kannattaa olla suoraan yhteydessä pankin toimihenkilöihin.
Edustajiston kokous Rovaniemellä
Uuden Pohjolan OP:n hallinto kokoontui ensimmäistä kertaa yhteen Rovaniemellä. Uuteen edustajistoon oli yhdistetty aiemmat Oulun (55 hlö), Pohjolan / Rovaniemen (60 hlö) ja Tornion (33 hlö) edustajistot ja tämä enintään 148 hengen ”jättiedustajisto” tulisi toimimaan vuoden 2025 edustajiston vaaleihin saakka. Näissä 2025 vaaleissa valittaisiin sitten enintään 56 jäsentä edustajistoon niin, että entisestä Oulun vaalipiiristä tulisi 32, Torniosta 8 ja Rovaniemeltä 16 henkilöä. Näistä kiintiöistä keskusteltiin myös kokouksessa ja parissa puheenvuorossa oli huolta myös entisen Oulun alueen suuremmasta edustajamäärästä – varsinkin kun Kemi jäi fuusiosta pois. Kokouksessa ei sinänsä määriin voinut vaikuttaa, sillä edustajiston jäsenten määrät oli sovittu jo uuden Pohjolan OP:n säännöissä kun fuusiosta päätettiin syksyllä 2022. Siirtymäajan säännöissä oli huomioitu eri skenaariot, mutta skenaarioissa pankkikohtainen edustajiston jäsenten määrä oli kiinteä ja edustajiston lopullinen koko olisi yhtä kuin fuusioon mukaan lähtevien pankkien edustajiston yhteenlaskettu koko. Jos haluaa maakuntien suhteellista äänimäärää vertailla, niin Kemin poisjäätyä on Pohjois-Pohjanmaan alueella enemmän ääniä kuin Lapilla.
Keskustelu oli ehkä jälkinäytös Kemin poisjäännistä. Skenaariot eri liittyjistä olivat osa fuusiovalmistelua ja luvut olivat selkeästi esitetty – vaan oliko skenaarioita sisäistetty? Ehkä Kemin päätös jäädä pois tuli lopulta yllätyksenä? Voi olla omaa tulkintaakin, mutta kokouksen keskusteluissa ja puheenvuoroissa oli aistittavissa pieni pettymys siihen, että Kemi ei fuusioon mukaan lähtenyt. Fuusiota oli julkisesti toivonut myös Kemin henkilöstö. Asia ja aloite on kuitenkin Kemissä jatkon suhteen.
Toisaalta jossittelu tässä eri skenaarioiden välillä on osittain turhaa – edustajistot päättivät kuitenkin 2022 vain ja ainoastaan siitä, lähteekö oma pankki fuusioon mukaan vai ei – riippumatta mitä muut fuusiohankkeessa mukana olevat päättävät tai eivät päätä.
Ylipäätään kysymys edustajien aluekohtaisesta jakautumisesta on kiinnostava. Mikä merkitys edustajiston jäsenen asuinkunnalla tai -alueella on tänä päivänä? Asun itse Oulun Ritaharjussa, jossa asuu vähän alle 8000 henkilöä. Tuollainen väkimäärä on suurempi kuin isossa osassa Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin kuntia. En silti koe olevani erityisesti tämän alueen edustaja. Sattumalta lähelläni on myös ihan fyysinen Osuuspankin pankkikonttori Ideaparkissa, jossa en ole pankkiasioiden vuoksi asioinut koskaan – enkä tiedä miksi lähitulevaisuudessa asioisinkaan. Omalta osaltani fyysinen konttoriverkosto on aika lailla yhdentekevä ja toivon, että minun tarvitsee asioida konttorissa mahdollisimman vähän. Sen sijaan toivon Osuuspankin tarjoavan kattavat digitaaliset palvelut ja jos tarvitsen esimerkiksi pankin asiantuntija-apua etäyhteyksien kautta, tulisi sitä olla saatavilla myös työpäivän jälkeen. Ehkä alueellisuus oli relevantimpi joskus historiassa, nykyään edustajuus tulisi mielestäni nähdä koko toimialueen erilaisten asiakastarpeiden, ei vain oman asuinalueen, kautta.
Vaikka konttorit ovat minulle vähemmän tärkeitä, ei asia ole näin kaikille omistaja-asiakkaille. Käteisen rahan tarve ja laskujen maksu konttorissa vähenee koko ajan, mutta niiden tarve ei ole nolla. En siis kannata mitään palvelupisteiden massa-alasajoa Pohjolan OP:n alueella, vaan verkoston tarkoituksenmukaista kehittämistä niin, että palvelupisteet ovat oikeissa paikoissa tarpeeseen nähden. Mahdollisuuksien mukaan tulisi myös pohtia kumppanoitumista ja uusia toimintamalleja – esimerkiksi takavuosina kokeiltiin kiertävää pankkiautoa, joka ei kuitenkaan jäänyt vakiintuneeksi käytännöksi. Toki käteisen saantiin vaikuttaa myös nostoautomaattien sijoittelu, josta ei OP vastaa – onneksi käteistä saa nostettua nykyään myös useista kaupoista.
Edustajiston äänien alueelliseen jakautumiseen on kuitenkin tulossa muutos. Tämä 2025 käytössä oleva siirtymäkauden kiintiömalli ei olisi voimassa enää vuoden 2029 edustajiston vaaleissa. Tällöin valitaan sääntöjen mukaan 50-80 edustajaa (hallintoneuvoston päätöksellä) enemmistövaalitapaa noudattaen. Vaalipiirejä olisi viisi ja Pohjolan OP:n vaalijärjestyksen mukaan ”edustajiston jäsenten vaalipiirikohtaisen lukumäärän on määräydyttävä samassa suhteessa kuin kuhunkin vaalipiiriin kuuluu osuuspankin omistaja-asiakkaita. Jokaisesta vaalipiiristä on kuitenkin valittava vähintään yksi edustajiston jäsen”.
Edustajiston kokousasiat
Kokouksessa päätettiin palkkiotasot, hallintoneuvoston jäsenet ja nimitysvaliokunnan jäsenet. Näissä oli pohjalla laaja valmistelu ja nimitysvaliokunnan ehdokkaat oli päätetty pankkien aiemmissa edustajiston kokouksissa.
Edustajiston valtuutti hallituksen käyttämään 350 000 euroa vuoden aikana yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Merkittävin tukikohde tulee olemaan nuorten kesätyösetelit, joilla tuetaan nuorten työllistymistä. Kesätyösetelit ovat tukea (ei nuorelle tuleva ainoa palkka) ja niiden avulla työllistyville nuorille tulee maksaa palkkaa (vähintään) yleissitovan TES:n mukaan. Kesätyösetelien käytöstä käytiin keskustelua jossa toivottiin käyttöajan laajentamista, sillä nuorilla on työllistymistarpeita myös kesätyösesongin ulkopuolella. Osa summasta oli vuoden alusta jo lukittu eri kohteisiin ja eniten keskustelua herätti (toistaiseksi) pieni kiinnitys koulujen stipendeihin, huomioiden toimialueen koulujen määrän. Summan tarkemmasta käytöstä päättää kuitenkin hallitus.
Keskustelussa nousi myös esiin, että jos yhteisöillä on ideoita miten edistää vaikkapa nuorten asioita, niin kannattaa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä Pohjolan OP:in ja kertoa minkälainen ehdotus on mielessä.
Kysymyksiä ja keskustelua
Edustajiston kokouksessa kuultiin pankin toimitusjohtaja Keijo Posion kuulumisia sekä vierailevana puhujana OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallion kyselytunti. Myös muille kysymyksille oli varattu aikaa ja toimiva johto oli pääpiirteittäin niihin vastaamassa. Kysymyksiä oli saanut tehdä etukäteen ja muutama spontaani kysymyskin kuultiin.
Sekä toimivalle johdolle että Ritakalliolle tulleissa puheenvuoroissa tiedusteltiin mm. yhdistysten tilinhoitomaksujen suuruudesta – käytännössä yhteisöt maksavat palveluista (ilmeisesti) samalla taksalla kuin yritykset ja erityisesti pienempien yhteisöjen kohdalla kulut ovat suuret koko budjettiin suhteutettuna. Päivä oli jo pitkällä, joten tässä kohtaa voi olla myös oma väärintulkinta / -kuuleminen, mutta kilpailullisesti OP Ryhmän Osuuspankit ovat itsenäisiä pankkeja toisiinsa nähden ja yleisesti ottaen pankkien / yritysten ei tulisi sopia keskenään hinnoittelusta. Ryhmärakenteesta johtuen on kuitenkin saatu tulkinta, että OP Ryhmällä voi olla omille Osuuspankeilleen käytössä suositushinnoittelu – josta kuitenkin voidaan pankkikohtaisesti poiketa. Tämä oli kiinnostava näkökulma yhteisöjen palvelumaksujen tasoon. Ritakalliolle osoitettiin myös muutama esivalmisteltu kysymys osuuskuntalain tulkinnoista ja näihin saatiin huolellinen vastaus, en kuitenkaan kirjannut kysymyksiä ja vastauksia tarkemmin.
Tästä joitain ajatuksia mitä jäin pohtimaan puheenvuorojen jälkeen.
Toimintaympäristössä sääntelyn määrä on kasvanut välillä hitaammin ja välillä nopeammin, mutta silti varmasti. Sääntely tuo suoraan kustannuksia ja uusia vaatimuksia Osuuspankeille ja ne voidaan hoitaa käytännössä joko rekrytoimalla omaa erikoistunutta henkilökuntaa tai sitten ostamalla palvelut keskusyhteisöltä. Pohjolan OP:lla muskelit riittävät palkkaamaan lisää asiantuntijoita – pienemmillä Osuuspankeilla tilanne tulee olemaan toinen. Edustajistot tulevat Osuuspankeissa näkemään lisävaatimukset tilinpäätösten kuluriveillä. Viime vuonna parantunut korkokate on kattanut kuluja, mutta ensi vuonna ei näin välttämättä enää ole rahan hinnan kasvaessa. ”Ajan henki” ei ole suotuisa pienille pankeille ja tulemme siis suurella varmuudella näkemään Osuuspankkien fuusioita jatkossakin.
Osuuspankit ovat itsenäisiä pankkeja, mutta tosiasiallisesti eri valvontatasoilta tuleva sääntely laittaa raameja toiminnalle. Jos maailmalle katsoo, niin pankit eivät ole olleet erityisen hyviä omassa riskienhallinnassaan ja valvontaa sekä vakavaraisuusvaatimuksia selvästi tarvitaan. OP Ryhmässä keskusyhteisön ja pankkien suhde on kiinnostava.
Korkotasosta puhuttiin ja kannattaa henkisesti tottua 3-4 % korkotasoihin lähitulevaisuudessa. En muista olivatko luvut tarkalleen ottaen näin, mutta asuntovelallisten leppoisia nollakorkoaikoja ei ole heti näköpiirissä.
Jälkiajatuksia
Tätä kirjoitusta tehdessä tavasin läpi vielä Pohjolan OP:n säännöt, kokousten esityslistoja, vaalijärjestyksen ja vilkaisimpa vähän osuustoimintalakiakin. Tietyllä tapaa palikat loksahtivat ehkä vähän paremmin paikalleen, mutta tulipa myös ajatus mieleen että myös (uusille) edustajiston jäsenille voisi tarjota mahdollisuuden suorittaa vapaaehtoisesti verkkokursseja Osuuspankin toimintatavan parempaan ymmärtämiseen. Fuusion tuoreus näkyy vielä (20.5.23) Pohjolan OP:n verkkosivustolla, sillä vaalijärjestys ja säännöt löytyivät vain hakutoiminnolla (ja toivottavasti olivat oikeast versiot).
Pohjolan OP:n edustajisto tulee lähes kirjaimellisesti puolen Suomen alueelta. Kokouksessa kuultiin kiinnostavia puheenvuoroja tilanteista eri puolelta toimialuetta – mm. asuntorahoituksen hankaluudesta kasvukeskusten ulkopuolella. Edustajistolla tulisi olla enemmän vuoropuhelua ja ajatusten vaihtoa myös kokousten välillä sekä mahdollisuus kohdata toisiaan. Edustajistolla tulisi olla jokin tekninen keskustelualusta käytössä johon mahdollisimman monilla on mahdollista päästä. Tällaisen alustan voisi OP Ryhmä tarjota Osuuspankkien käyttöön, sillä tarvetta olisi varmasti muuallakin. Alusta parantaisi tietysti myös edustajiston mahdollisuuksia viestiä toimivalle johdolle.
Osuuspankkien fuusiot ovat isoja prosesseja ja yleisesti voinee sanoa, että edustajistolle tiedottaminen ja eri skenaarioiden läpikäynti erityisesti tilanteissa, joissa yhteenliittyy useita pankkeja, ovat kuin ”rahan laittamista pankkiin”. Mutta kun päätökset on tehty, tulisi vanha pankki-identiteetti jättää historiaan ja lähteä rakentamaan uutta.
Vastaa